Olen muistellut useitak kertoja mummuksi syntymisestä, mummuksi kasvamiseta. Ei se todellakaan ole mikään itsestää selvä asia.
Minä aloin syntymään mummuksi kevääällä 2012, kun pilvikirsikka kukkki
Aikaa totutella asiaan piti olla riittävästi, mutta ei minusta mummua kasvanut niin pienellä ajalla.
Oma riittämättömyyden tunne oli päällimäisenä. Pelko vastuusta.....osaanko minä rakastaa, helliä ja hoivata. Kuinka ollaan mummuna?
Pohdiskelu ihmisen syntymästä oli mysteerio , niinkuin se on edelleenkin.....Kuinka samoista alkuaineista... toisesta tulee meteoriitti ja toisesta pieni poikavava.
Jossain vaiheessa totesin ettei minun tarvitse opetella mummuksi Toimia ainoastaan saamieni "vinkkien" mukaan ja siinä Ahti on ollut hyvä opettaja.
Nimiäispäivänä kerroin Ahtille elämästä sellaisena kun olen sen itse kokenut.
" Uuden oppiminen on aina mielenkiintoista, yritämme kaikki tässä yhteisössä avata sinulle uusia ovia, joiden takaa löytyy ihmeellisyyksiä. Olemme kaikki sinulle tukena tällä matkalla, jota elämäksi kutsutaan.... Niinkuin kaikilla matkoilla tulee sinullekkin ylä ja alamäkiä. Älä sinnttele yksinäsi, pyydä apua, mutta auta myös meitä kun emme jaksa.
Elämä on vuorovaikutusta, se tekee siitä mielenkiintoisen ja antoisan.
Joskus saattaa tuntua ettei yö lopu koskaan. Aina kuitenkin yö on päättynyt aamuun ja pimeys väistynyt,
Opettele arvostamaan kaikkea elollista. ihmetellen ja kysellen. Kaikella on oma tärkeä merkityksensä maailmankaikkeudessa, mikään ei ole täällä turhan tähen.. Nauti keväästä, sen tuoksuista. Kukkien puhkeamisesta.
Kylvä siemen ja ihmettele sen kasvua. Nauti kaikista vuodenajoista. Silloinkin kun lumi peittää kaiken alleen, iloitse lepohetkestä, jonka luonto saa, jaksaakseen keväällä taas uudelleen" .
Puolitoista vuotta olen saanut olla "mummukorkeakoulussa". "Työnohjausta " olen tarvinnut päivittäin....Monia asioita olen sitten oppinut ihan "kantapään kautta.
Viimeaikoina olen huomannut ettei minun tarvitse muttua miksikään ihmisenä. Lapsi hyväksyy minut tällaisena.! On muuten ihmeellinen tunne.
Ahti hyväksyy kun teippaan kaappien ovet maalarinteipillä kiinni, nostelen tavarat ylähyllyille ja puran torniviritelmät.
Hyväksyy epävireiset lauluharjoitukseni ja runonlausunnat.
Syksyllä tulee vuosi, kun olen saanut olla Ahtin hoitajana muutamia tunteja viikossa.
Lapsi on saanut nukkua rauhassa aamulla , äidin ja isän lähtiessä töihin. Mummun syli on kelvannut uniheräämiseen.
Tunnen itseni rikkaaksi, saadessani asua lähellä lasta, tavata päivittäin. Tutkia pihan kasveja, kiviä,hyönteisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti