KOTOUTTAMINEN, KOTIUTTAMINEN, TURVAPAIKKA VAI PALAUTTAMINEN JA UUDELLEENSIJOITUS

Puolitoista kuukautta mennyt ihan huomaamatta.....Itseasiassa meni lähes kolme kuukautta. Olin kesälomalla, kuten hallituskin eduskuntineen, mutta sitä en tiennyt vielä alkaessani kirjoittamaan tätä.
Muuttaessani kukkivat Juhannusruusut ja nyt vaikuttaisi syksyn saapuvan ihan huomaamatta. Tosin on lämpimämpää, mitä heinäkuussa. Villasukkiakaan ei tarvitse. Vaatteita voi vähennellä ihan naapurien kauhuksi asti.
Eilen on viimeiset laatikot purettu saunan lauteilta, kuitenkaan juuri mitään ei löydä etsimättä.
Henkaritangot ovat liian korkealla ja valokatkaisijat taas matalalla.

Kaiken muuton keskellä olen näköjään kerinnyt käymään jos jossain. En muistaisi ellei kamera olisi mukana muistuttamassa.

Onkohan tuo liejuinen lätäkkö tosiaan Runebergin lähde? Sielläkö kansallisrunoilija haaveili Suomen itsenäistymisestä, vaiko Fredrikasta? Tuskin Fredriikka tuli mieleen, koska wanhat kertoivat Johanin olleen aikamoinen naistenmiehen ja aviomiehet lukitsivat vaimonsa pottukuoppaan, kun kuulivat "Ruuneperkin" olevan liikkeellä. No sellaista sorttia nuo ovat kai kaikki olleet. "Sua lähde kaunis katselen".....taisi olla ihan hämäystä tuokin lähteen silmä, vihreätä sammalta kasvoi Ruoveden kuuluisuus.
Kuitenkin Ruovedelle suuntasimme aluksi ja tietenkin söimme.....tai ainakin minä.

Aikataulu oli tiukka ja tuntui ettei kerinnyt juuri pysähdellä.
Jokaisen taukopaikan aikana pyrin kuitenkin säilyttämään fyysisen kuntoni. Joten autoon nojaten kiersin sen kolme kertaa ympäri ja tein kaksi punnerrusta takapuskuria vasten, seurauksella, että selkänikamat paukkuivat ja asennon saattaminen suoraksi vaati suuria ponnistuksia. Jokatapauksessa minut saatiin joka taukopaikan jälkeen autoon takaisin, tosin se vaati kanssamatkustajilta aikamoisia uhrauksia.

AH iloitse sinä häähuone, sanoi suunnilleen näin Nummisuutarin Esko...... No kuulemma oli hyttysverkko...Kai tuo Esko tuli mieleen Nurmijärvestä, vaikkei siellä mitään järveä näkynyt, pelkkää peltoa ainoastaan.

Hakkenpäällä oleva mökki sijaitsi todella kauniilla paikalla. Harmi vaan, ettei kallioilla kuljeksiminen oikein sujunut luontevasti

Mökin alapuolella oli lähdelampi kallion sisässä, mutta ilmat osuivat olemaan senverran viileitä, etten uskaltautunut jääkylmään veteen.
Jokatapauksessa matka oli antoisa.
Aikataulu tosin tiukka, yksi päivä saaristossa. Toinen Raumalla ja pitsiviikolla. Wanhassa kaupungissa en ollut käynytkään vuosikymmeniin, väittivät sitä perustetun silloin kun viimeksi kävin. Pitsinnypläystä en oppinut nytkään, mutta kaikki muut Rauman antimet kyllä kelpasivat.

Kotiinpaluu ei tehnyt ollenkaan huonoa. Olin saanut kuistille aamukahvin juontipaikan. Tosin vierähti vielä kolmisen viikkoa ennenkuin tarkeni. Yöt olivat kylmiä ja siinä tavalliseen ylösnousuaikaani saattoi olla juuri ja juuri plussan puolella, joten hellaan tuli ja lämmittämään.

. Flunssa oli yllättänyt matkan varrella ja tämänkin kirjoittaminen siis jäi kesken. Joka paikkaa särki, kolotti. Välillä oli kylmä ja välillä taas kuuma, joten oletin saavuttaneeni vaihdevuosi iän, kunnes joku hyvää tarkoittava lähimmäinen huomautti minun täyttävän lähipäivinä 65 vee... No sehän nyt tuli täytenä yllätyksenä.

......Tietenkin syntymäpäiväkuva otettiin ja se taas parhaimmasta kuvakulmasta.

Kuitenkin edellisen jälkeen meni aika monta viikkoa ennenkun pystyin jatkamaan tätä, tai sitten olen kadottanut luonnoksen?
Muistan kun elokuun alussa jäi jotenkin asia "tökkimään" ja lähinnä tuo otsikko? Miksi minä kirjoitan otsikon ensin ja sitten vasta alan pohtimaan mitä sen alle kirjoitan?
Vielä tuolloin elokuussa hallitus eduskuntineen oli lomilla. Maassa oli näennäisesti rauha ja "ihmisillä hyvä tahto", vai oliko sittenkään?
Vasta nyt puolitoista kuukautta jälkeenpäin huomasinkin ennakoineeni tapahtumat, kuten minulle useinkin käy. Siksi en voinut kirjoittaa loppuun, vaan jätin niin sanotusti "pöydälle".
Edellisen eduskunnan istuessa oli kolme asiaa."Venäjä, Venäjä ja Venäjä". Tasa arvoinen avioliittolaki, seksuaalivähemmistöjen oikeudet , sekä Ukrainan kriisi.
Ukraina on se valtio, joka horjutti koko Euroopan tasapainoa. Kreikan tukipaketit jäivät unohduksiin, eikä Talvivaarakaan ollut enää mikään sanomalehti lööppien vetonaula.
Koko kevään ja kesän oli tehty sukellusvene jahtia lähivesillä.

. "Venäläisiä sukellusveneitä Ruotsin edustalla". "Venäläiset lentokoneet rikkovat Suomen ilmatilaa". Ihmisoikeuskysymykset puhuttivat. Venäjä aseistaa Itä-Ukrainan kapinallisia. Jotain jäi epäselväksi , ainakin itselleni.
Näitä blogeja kirjoittaessani olin ajatellut, etten ihmeemmin kirjoittele politiikkaa, mutta koska teen tätä lähinnä lapsenlapsilleni, niin en voi jättää näinkin tärkeitä asioita pois.
Luulen, ettei tätä aikaa unohdeta ihan noin vaan?
Joskus sitten elokuun puolessa välin retkijoukko käväisi Kreikan lomasaarella, joka sattui kai sitten olemaan suomalaisten ryyppy-ja lomanvietto paikka ja huomasi saaren olevan täynnä turvapaikanhakijoita, pakolaisia, kaatuneita kumiveneitä, vainajia rannalla ja tuhansia Välimeren pohjassa.
Suomenkin eduskunta ja hallitus saivat kuulla asiasta Ilta-Sanomien otsikoista. Niissä oli pientä mainintaa, että Syyriassa olisi sodittu jo viidettä vuotta. Joku kertoi kuulleensa joskus nimen Al-Assad ja epäili tämän olevan kirjailijan.

.Asia selvisi ja todettiin tämän olevan Syyrian presidentin, mutta ihmisten mielessä pyöri ajatus, ettei tämä voi mitään väkivaltaa tehdä omalle kansalleen,.."hänhän on länsimaissa käynyt opintonsa ja ammatiltaan lääkäri".? "Eihän nyt toki kemiallisia aseita käyttäisi, onhan lääkärillä eettiset ohjeensa? No jokatapauksessa Ukrainan kriisi selvisi, Kreikan tukipaketeista ei mainittu enää mitään, vaan päinvastoin päätettiin antaa lisää.
Elokuu vaihtui syyskuuksi. Kolme ässää Soini, Sipilä ja Stubb alkoivat laittamaan kotomaamme asioita kuntoon.

. Kilpailukykyä piti saada ja nopeaan, muuten vienti ei vedä....no itsekseni olen kyllä ihmetellyt mitä meiltä voitaisiin viedä.? "Olemme vauraampia kuin koskaan", sanotaan..... Kuitenkaan sitä vaurautta ei kyetä jakamaan tasapuolisesti, ei edes siten että jokaiselle riittäisi "jokapäiväinen leipä"! Terveydenhuollosta puhumattakkaan.
Mutta siis takaisin tuohon otsikkoon. Parissa viikossa todettiin miljoonien ihmisten olevan liikkeellä ja toinen mokoma odotteli leireillä kotimaansa rajan pinnassa, odotellen jos vaikka pääsisi takaisin kotiin.... Kotiin vaikka siellä olisi ainoastaan rauniot vastassa.
Ihmisiä oli liikkeellä ensimmäisten tietojen mukaan ainakin yhtä paljon, mitä toisen maailmansodan aikana, määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi.
Euroopan Unionissa on vapaa kulkeminen kaikilla? Niin minulle oli ainakin vakuutettu......Piikkilankaesteitä kuitenkin rakennetaan ja rajavalvontaa tehostetaan. Meillä pohditaan minkä maan asukkailla on oikeus hakea turvapaikkaa.
Kuulemma sotaa käyvien maiden ihmisillä on etuoikeus, mutta nyt on epäselvää, missä oikein soditaan? Ukraina ei näy siihen listaan kuuluvan, joten taisi olla turhaa sekin "kohnottaminen".
Todettu on kuitenkin reilun neljän vuoden pohtimisen jälkeen, että Syyriassa on sota. Somaliassa myöskin. Toisten mielestä Irakissa soditaan, toisten mielestä se on taas rauhallinen paikka, eivätkä tarvitse turvapaikkaa.
Palestiinasta ja Gazan kaistaleesta ei juuri puhuta mitään, eikä sieltä taida päästä edes pakenemaan. Israel jakaa kolmesti viikossa vettä ja se tuntuu sopivan monelle maalle aivan loistavasti.....mitäs sitä muuta tarvitsee, kun muutaman litran vettä silloin tällöin?

Vastaanottokeskuksia ei ole haluttu, vaikka paikkoja olisi tyhjillään. Onko se muukalaispelkoa? Vieraan uskonnon vihaamista, typeryyttä vai yksinkertaisesti rasismia, ilkeyttä ja pahuutta? Tulee mieleen Eino Leinon -Hymyilevästä Apollosta- "Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista". Mitä lienee Leino ajatellut tuota kirjoittaessaan?

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä ajattelevat myös ne suomalaiset päättäjät viime hallituskaudelta, jotka osoittivat syyttävästi sormellaan Venäjän suuntaan (ei sielläkään toki ihan puhtaita olla).
Tuli vaan päivällä mieleen, kun katselin vieraan vallan lentokoneen ilmatankkausta suomalais koneiden kanssa....Ollaanko taas sotkeutumassa johonkin sellaiseen, mikä myöhemmin kaduttaa?
Laittaisin tähän loppuun rauhanmerkin, mutta olen "vierastanut" sitä koko sen olemassa olo ajan, tai ensi näkemästäni lähtien. Ilmeisesti yhdistän sen aina rauhattomuuden aikaan?

Ajattelen tietenkin lapsiani ja lapsenlapsiani, että nämä saisivat elää turvallisessa maassa, saaden riittävästi ravintoa, puhdasta vettä ja raitista ilmaa, sekä muutamia lämpimiä ja hyviä ihmissuhteita elämänsä varrella..... Kuitenkin tulee samalla mieleen, että kaikilla pitäisi olla niin.
Olemme tainneet jauhaa ja syödä siemenviljat?